Melontaretket

Järjestän tilauksesta melontaretkiä sekä -ohjausta ryhmille toukokuun alusta elokuun loppuun. Koska retkien järjestäminen on allekirjoittaneelle toistaiseksi lähinnä harrastus muiden töiden ohessa, kannattaa varaukset tehdä todella hyvissä ajoin.

Jokireiteillä ryhmän koko on enintään 8 henkeä. Ohjelma voidaan räätälöidä tilaajan toiveiden mukaisesti.

Vuoden 2024 melontatapahtumat löytyvät seuraavan linkin takaa: https://youtu.be/ppw-hSiXFRk

Kymijoen melontaretki 07.-10.08.2025

Elokuun astetta haasteellisempi melontaretki järjestettiin jälleen Kotkan kupeessa Kymijoella. Käytössämme oli vuokramökki, Kultala mökki Kotkassa – Erämys – Keisarin Kosket

Melontareittien pituudet olivat pe 10 km ja la 5 km sisältäen reittivalinnoista riippuen koskia luokiltaan 1 -3. Reitin vaativimmat kosket olivat haastavia kokeneillekin avokanoottimelojille. Kaikista vaativimmat kosket jätettiin tällä kertaa kokeilematta koska niihin ei löytynyt järkeviä laskulinjoja. Veden lämpötila mitattiin ja se oli tällä kertaa hulppeat 23 astetta. Vesi oli huomattavasti matalammalla kuin aiemmin, mikä toi omat haasteensa koskien laskuihin.

Pernoon koski on Kymijoen putouskorkeudeltaan suurin vapaana virtaava koskialue ja sitä pidetään Etelä-Suomen parhaana koskimelontapaikkana. Alue on suojeltu koskiensuojelulailla ja se kuuluu Kymijoen Natura 2000 -alueeseen.

Tuupovaaran melontaretket 15.-18.05.2025

Keväällä 2025 järjestettiin jo perinteeksi muodostunut (22.) melontaretki Itä-Suomeen Tuupovaaraan Kuutti- ja Kotajokien reiteille (15 +10km). Reitit sisälsivät yhteensä 12 koskiosuutta vaativuusluokiltaan 1-2. Kotajoen viimeiset osuudet Mylly-, Kallio- ja Vekaruskoskilla olivat jälleen vauhdikkaita. Vettä olisi saanut silti olla enemmän. Kuivimmissa koskissa oltiin jumissa useamman kerran.

Enni tutkimassa ajolinjoja Saarikosken (100m) äärellä. Koskea kutsutaan myös Kalliokosken nimellä. Jokiuoma jakautuu tässä kohdin kahtia ohittaen pienehkön pitkulaisen saaren molemmin puolin.

Kaikki ei malta odottaa että pääsisi retken päätteeksi saunasta uimaan

Saarikosken kuohuja oikean puoleisessa uomassa 14.5.2012. Vesitilanne reitillä ihanteellinen.

Joku nuotti taisi mennä väärin… Saarikosken oikean puolen uoma on hieman haasteellinen : )

15. ja 16.5.2015 Saarikosken lasku oikeasta uomasta onnistuikin sitten jo leikiten.

Saarikosken vasemman puoleinen uoma on vähän helpompi.

Hapansilakan himo ylittänee tässä jo hyvän maun rajat. Purkinavaajaa ei näemmä ehdi käyttämään.

Kuva Rekikosken könkäästä ennenkuin siihen rakennettiin siltarakennelmia.

12.05.2017 Kyyti oli tähänastisista kylmintä.

Keväällä 2013 hankittu Lettman Trapper -kanootti vauhdissa. Juhannusviikolla sama kanootti joutui kannattelemaan kolmea henkilöä Simojoella, jolloin mentiin yli 40 km:n reitti sisältäen noin 20 koskiosuutta. Trapper on näppärä kivikkoisissa koskissa pujoteltaessa. Toisaalta isommissa aalloissa (kuten kuvassa) haukkaa herkästi vettä sisäänsä ja äyskäri joutuu töihin.

Puolisukeltajia testaamassa neopreenipukuja retken päätteeksi

Rekikosken (kokonaispituus noin 700m) viimeiset kuohut toimivat mainiona päätöksenä melontaretkelle. Ja sitten eikun syömään ja saunaan.

Jalasjoen kanoottikellunta 22.06.2024

Melontareitin pituus oli noin 5 km eikä se sisältänyt koskiosuuksia. Sykähdyttävin hetki koettiin rantautuessamme vahingossa ylämaan karjan laidunalueelle. Samalla reissulla käytiin tutustumassa Jyllinkosken luontopolulle.

Jyllinkoski

Simojoen melontaretki 5.-9.7.2023

”Huligaanien” paluu tuntemattomille vesille

Melontareitillä oli pituutta noin 32 km Portimolta Ruonakoskelle ja se sisälsi enimmäkseen 1- luokan koskia ja lopuksi yhden 2-luokan kosken. Yhteensä koskiosuuksia osui reitille noin 7 km. Reitti melottiin kahdessa päivässä. Kolmantena päivänä käytiin mm. Ranuan eläinpuistossa.

Kiiminkijoen melontaretki 16.-19.06.2022

Melontareitti oli pituudeltaan noin 35 km ja se sisälsi 15 ykkösluokan koskea. Iso-Huoseus ja Inninkoski olivat tällä vedellä noin 1,5 luokkaa. Ensikertalaisetkin selvisivät hienosti koskenlaskusta. Vuoton Joutsenen majoituspalveluissa saimme nauttia erikoisen hyvää kalapataa lisukkeineen melontaretken päätteeksi viimeisenä iltana.

Ohessa kuvia meidän vuoden 2010 Kiiminkijoen heinäkuiselta retkeltä:

Esa ja Pekka pujottelemassa kivien välistä inkkarikanootilla. Nappisuoritus.

Pekka otti ensikosketuksensa kajakkimelontaan 1-luokan koskessa. Esa myös koskessa ajo-ohjeita antamassa.

Kitkajoen melontaretki 8.-11.7.2021 (Uusintaottelu)

Järjestimme melontaretken Kuusamon hulppeisiin maisemiin heinäkuussa ajalla 8.-11.7. Reitin kokonaispituus oli noin 32 km ja se melottiinn kahdessa päivässä (9.-10.7.) Reitti on osittain erittäin vaativa avokanootille, eikä paikalliset kanoottien vuokraajat edes suostu vuokraamaan kalustoa Kitkajoen yläosalle. Niinpä otimme jälleen omat kanootit mukaan.

Peura- ja Harjakoski osoittivat jälleen haasteellisuutensa.

Melontareittimme toinen päivä Kitkajoen alaosalla toteutettiin paikallisen koskimelontayrittäjän kumilautalla ja ohjauksella (K18).

Jyrävän putous osui retkemme toiselle päivälle. Tuosta ei tultu alas, vaikka kuvan oikeassa alareunassa oleva hahmo laskeskelikin eloonjäämismahdollisuuksia.

Pärjänjoen melontaretki 10.-13.6.2021

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 10Lokakuu-1024x768.jpg

Melontaretki Syötteen kansallispuistoon Pärjänjoelle järjestettiin 10.-13.6. Reitin pituus oli noin 33 km ja se sisälsi koskiosuuksia luokiltaan 1-1,5 johtuen vähäisestä veden määrästä.

Naruskajoen melontaretki 17.-21.6.2020 (Uusintaottelu)

Juhannusviikon melontaretkemme suunta oli Itä-Lapin maisemiin Sallaan Naruskajoelle. Reitin pituus oli noin 50 km ja se sisälsi koskiosuuksia luokiltaan 1-2. Viimeisen melontapäivän Siekakönkään koskiosuudella oli muutama 3-luokan pätkä myös havaittavissa. Vuonna 2009 Naruskajoki vei voiton 3 – 0 mutta tällä kertaa Reskueteamin voidaan katsoa voittaneen 3 – 1 vain yhden kanootin kaatuessa Siekakönkäällä.